Kokonaisvaltainen valmennus

Valmennuslinjan ohjaavana ajatuksena on pelaajan kehittäminen kokonaisvaltaisen valmennuksen periaatteella. Kokonaisvaltainen valmennus pitää sisällään yksilön huomioimisen täysipainoisesti. Se tarkoittaa pelaajan kehittämistä ja kasvun tukemista valmennuksen eri osa-alueilla. Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueita ovat fyysinen, psyykkinen, tekninen ja taktinen alue. Vaikka Hoogee-linjassa kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueita käsitellään pääsääntöisesti erikseen, käytännön valmennuksessa niiden kaikkien tulisi olla läsnä jokaisessa yksittäisessä harjoitteessakin.

Fyysinen alue pitää sisällään lajivaatimukset (kuntotekijät ja taitavuustekijät) sekä niiden kehittämisen huomioiden pelaajien yksilöllisen fyysisen kehityksen vaiheet, kuten murrosiän.

Henkisellä alueella huomioidaan kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehittyminen. Kognitiivisella alueella tähdätään pelaajan ajattelun ja etenkin omaehtoisen ajattelun kehittämiseen. Emotionaalinen alue käsittää tunne-elämän, kuten epäonnistumisiin suhtautumisen. Sosiaalisella alueella keskitytään ihmissuhdetaitojen hallintaan.

Teknis-taktinen alue käsittää jalkapallon lajitaidot, jotka jaetaan yksilö- ja pelitaitoihin sekä taktiseen taitoon ja pelikäsitykseen, joka on osa edellä mainittuja taitoja. Hoogee-linjassa pelikäsitystä käsitellään kuitenkin myös omassa osiossaan.

Näihin jokaiseen osa-alueeseen pyritään kiinnittämään päivittäisessä toiminnassa huomiota parhaalla mahdollisella tavalla.

TAITOPORTAAT

Kokonaisvaltainen valmennus perustuu taitoportaisiin, joita pitkin jokainen pelaaja saa mahdollisuuden kivuta askel askeleelta kohti omaa huippuaan. Jokaisella askelmalla on omat oppimistavoitteensa fyysisellä, psyykkisellä, teknisellä ja taktisella alueella. Näitä osa-alueita käsitellään erikseen alasivuilla.

 

KOKONAISVALTAISEN VALMENNUKSEN PERIAATTEET

 

Ikävaiheen periaate 

6–13 vuoden ikäisenä (taitoportaat 1-4) lapset oppivat motorisia, liikunnallisia ja jalkapalloilullisia taitoja helpommin ja nopeammin kuin vanhempana. Valmentajan tehtävänä on suunnitella ja valita kyseiseen ikävaiheeseen sopivia harjoitteita Hoogee-linjaa hyödyntäen. Ideana on kiivetä tyvestä latvaan eli Hoogee-linjan taitoportaiden mukaisesti alimmalta askelmalta omalle huipulle. Harjoitteiden ja pelien on siis edettävä helpoista vaikeisiin. Jalkapallossa yksilötaitojen harjoittelua ei voi korostaa liikaa, koska vaikeampien asioiden oppiminen pohjautuu aina aikaisemmin opittuun.


Yksilöllisyyden periaate

 

Jokainen pelaaja on omanlaisensa yksilö. Pelaajien väliset erot taidoissa ja motivaatiossa on otettava huomioon jo harjoittelua suunniteltaessa. Samanikäisten nuorten pelaajien fyysiset ja henkiset ominaisuudet voivat vaihdella suurestikin. Harjoitteiden tulee olla vaikeustasoltaan eri yksilöille sopivia. Vaikeustasoa lisätään taitojen ja ikävuosien karttuessa. Harjoituksissa pelaajat on usein jaettava omia taitojaan vastaaviin ryhmiin (eriyttäminen). Tämän vuoksi harjoitustapahtumissa tulisi aina olla riittävästi valmentajia (vähintään valmentaja / kymmenen pelaajaa).


Monipuolisuuden periaate

 

Monipuolisella harjoittelulla tarkoitetaan hermostoa, lihaksistoa, sydäntä ja verenkiertoelimiä sekä aineenvaihduntaa kehittävää toimintaa. Monipuolinen harjoittelu luo pelaajalle laajemman liikemallivaraston, josta hän pystyy valitsemaan pelitilanteeseen sopivimmat toiminnot. Vaikka muidenkin lajien harrastaminen on sallittava, kehittyäkseen taitavaksi jalkapalloilijaksi lapsen ei tarvitse harrastaa useita eri lajeja, jos jalkapalloharjoitukset on rakennettu riittävän monipuolisiksi. Monipuoliset harjoitteet tekevät futiksesta vaihtelevaa, mielenkiintoista ja pitävät pelaajien mielet virkeinä ja keskittymistason korkealla. Se taas auttaa pelaajia jaksamaan uusien tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Tavoitteellisuuden periaate

 

Tavoitteellinen toiminta on aina mielekkäämpää kuin tavoitteeton. Joukkueen jokaisessa harjoituksessa on oltava tavoite (mitä tehdään ja miksi?). Harjoittelulle kannattaa asettaa myös mitattavia tavoitteita. Suomen Palloliiton taitokilpailulajit ovat tästä esimerkki. Tavoitteet voivat liittyä yksilötaitojen, pelikäsityksen ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Tavoitteet eivät saa olla liian vaikeasti saavutettavissa, sillä onnistumiset ruokkivat pelaajien halua saavuttaa uusia ja entistä vaativampia tavoitteita.

 

Nousujohteisuuden periaate

 

Nuorena aloitettu liikunta kehittää lasten liikemallivarastoa ja motorisia taitoja. Lapsen kasvaessa ja taitojen kehittyessä harjoittelua vaikeutetaan. Harjoittelun määrää ja tehoa lisätään joka vuosi. Muutokset eivät kuitenkaan saa olla liian rajuja, sillä junioriurheilijan elimistö sopeutuu harjoittelussa vähitellen määrällisiin ja laadullisiin muutoksiin. Jos nousu on liian jyrkkä, loukkaantumisriski kasvaa ja harjoitteluinto saattaa lopahtaa. Joukkueen harjoituksissa vaikeustasoa nostetaan esimerkiksi muuttamalla harjoitteessa käytettäviä sääntöjä, alueen kokoa, pelaajamäärää jne. Kehittymistä kannattaa seurata säännöllisesti taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia mittaavilla testeillä. Myös peli on erinomainen mittari.

 

Riittävän harjoittamisen periaate

 

Jalkapallotaitojen oppiminen vaatii runsaasti aikaa ja paljon laadukkaita toistoja. Harjoituksissa tulisi välttää turhia katkoja ja jonoissa seisoskelua. Samaa harjoitetta on toistettava riittävän kauan, jotta haluttuja suorituksia ja oikeanlaisia toistoja kertyy riittävästi ja taito pääsee tarttumaan pelaajiin. Joitakin suorituksia on toistettava harjoituksissa jopa lähes kyllästymiseen asti, jotta pelaaja voi onnistua tiukassa pelitilanteessa. Valmentajalta tämä vaatii paljon mielikuvitusta, koska perusasioiden harjoittelu on luotava aina mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi.

 

Järjestelmällisyyden periaate

 

Harjoittelu ja pelaaminen rasittavat pelaajia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisen kannalta on löydettävä rasituksen ja levon oikea suhde. Nuoret urheilijat palautuvat rasituksistaan riittävän unen (9–10 tuntia), monipuolisen ravinnon ja venyttelyn avulla. Lasten tulisi liikkua viikossa 14–18 tuntia jo pelkästään terveytensä takia. Suositeltuun liikunnan tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki liikunta: leikit, kiipeilyt, pelit, koululiikunta, joukkueharjoitukset ja omatoiminen harjoittelu. Tuoreimpien tutkimusten mukaan myös monet urheilua harrastavat lapset liikkuvat aivan liian vähän. Liikuntavajetta on mahdotonta saada myöhemmin takaisin.

 

Opettamisen periaate


Valmentaminen on opettamista, ohjaamista ja kasvattamista. Merkittävintä ei ole se, mitä valmentaja osaa, vaan se, mitä pelaajat oppivat. Valmentamisella pyritään onnistuneiden ja laadukkaiden suoritusten saavuttamiseen. Opettamiseen kuuluvat ohjaaminen, palautteenanto, kannustus, virheiden korjaaminen, valvominen, vaatiminen ja palkitseminen. Valmentajan on tiedettävä taivuustekijöiden liikesuoritusten ja perustaitojen opettamiseen liittyvät avainasiat, jotta pelaajat voivat alusta alkaen oppia oikeat suoritustavat. Pelaajilla tulee olla vapaus myös tehdä virheitä ilman epäonnistumisen pelkoa. Virheistä opitaan ja saadaan kokemusta. Parhaansa yrittäminen on tärkeintä. Laiskaa ja huolimatonta tekemistä valmentaja ei saa katsoa sormien läpi.

 

Kasvattamisen periaate

 

Valmentajalla on merkittävä rooli pelaajien kasvattajana. Valmentajan vaikutus pelaajaan saattaa olla elinikäinen joko positiivisessa tai negatiivisessakin mielessä. Innostaminen, kannustaminen ja taitojen opettaminen ovat kasvatuksellisesti tärkeitä asioita etenkin nuorille pelaajille. Myöhemmällä iällä kuunteleminen, rohkaiseminen ja jopa vaatiminen ovat välittämistä, jota pelaajatkin osaavat arvostaa. Pelaajan aliarvioiminen, haukkuminen tai syyttäminen eivät johda tavoiteltavaan yhteistyöhön. Pelaaja voi muistaa lopun elämänsä valmentajalta saamansa negatiivisen palautteen, joka saattaa jopa ajaa pelaajan pois lajin parista. Toisen huomioon ottaminen ja kunnioitus ovat joukkueen - kuten jokaisen toimivan yhteisön - peruselementtejä. Liikkuvaan ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattaminen on yksi nuorten valmennuksen tärkeimmistä tehtävistä. Onnistuminen pelaajan kasvun tukemisessa terveeksi ja urheilulliseksi aikuiseksi on pokaali valmentajan hyllylle. Valmentajan oma esimerkillinen käytös, pukeutuminen, urheilullisuus, tiedot ja taidot antavat hyvät edellytykset pelaajien kasvattamiseen.

”Esimerkki ei ole tärkein vaikuttamisen muoto – se on ainoa” (Albert Einstein)