Itseohjautuvuus

 

"Auta minua tekemään itse" -Maria Montessori

Itseohjautuvuudella tarkoitetaan oppijan kykyä ohjata omaa oppimistaan. Jalkapallovalmennuksen tavoitteena on tukea pelaajien kasvua omatoimisiksi ihmisiksi, jotka kantavat vastuun omasta harjoittelustaan, kehittymisestään, terveistä elämäntavoista, pystyvät itse ohjaamaan omaa harjoitteluaan ja kykenevät ajanhallintaan ja ajankäytön suunnitteluun.

Suomalaisessa valmennuksessa puhutaan nykyisin paljon kokonaisvaltaisesta valmennuksesta ja itseohjautuvuudesta. Liian usein toteutus jää kuitenkin vain puheen tasolle ja itseohjautuvuuden vaaliminen tarkoittaa pahimmassa tapauksessa ”heitteillejättöä”. Hyvän valmennuksen avulla voidaan tietoisesti saada aikaan sopivia kehityshaasteita ihmisenä kasvuun elämän eri tilanteisiin. Hyvä valmentaja osaa päivittäisen toiminnan kautta pitkäjänteisesti ja pienin askelin tukea urheilijan kasvua itsenäiseen työskentelyyn. Tällaisen hyvän valmennusprosessin seurauksena kasvaa urheilijoita, joilla on itsevarmuutta selkeyttää omat ajatuksensa niin, että he kykenevät itse valitsemaan suunnan elämälleen ja urheilu-uralleen. Tällöin hän myös pyrkii määrätietoisesti valitsemaansa suuntaan ja ryhtyy päämäärien vaatimiin toimenpiteisiin.

Itseohjautuvuuden kehittäminen etenee vaiheittain alla olevan kuvan mukaisesti.

 

 

Vaihe 1 – Omatoimisuus

 

Omatoimisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pelaajan kykyä toimia itsenäisesti ilman valmentajan aktiivista ohjaamista, auttamista tai valvontaa. Omatoimisuuden harjoittelulla pyritään siihen, että pelaajat oppisivat huolehtimaan itse varusteistaan ja pakkaamaan oman harjoituskassinsa, pukemaan varusteet ylleen, pumppaamaan pallonsa, suorittamaan motorisia kotitehtäviä, harjoittelemaan omaehtoisesti ja organisoimaan vapaita pelejä (esimerkiksi pihapelit). Vaikutusmalleista omatoimisuuden kehittämiseen käytetään tavoiteorientaatiota, vuorovaikutusta, toimintakulttuuria ja organisointia.

Tavoiteorientaatiossa pelaajille annetaan säännöllisiä kotitehtäviä. Oleellista on myös se, että pelaajat saavat itse asettaa tavoitteita valitsemiensa taitojen oppimiselle eli osallistumaan myös itse päätöksen tekoon siitä, mitä kotitehtäviä hän suorittaa. Valmentaja voi esimerkiksi esitellä harjoituskauden teemaan liittyen neljä eri kotitehtävämallia, joista pelaajat saavat itse valita kaksi mieleistä, joita he harjoittelevat omalla ajallaan. Kotitehtävät ja vapaus oman harjoittelun suunnittelussa kytkeytyy vaikutusmalleista vahvasti myös organisointiin ja sen alla osallistamiseen ja vastuuttamiseen. Omatoimisuutta kehittävää vastuuttamista on niin ikään roolitehtävät. Esimerkiksi toiminen kapteenina tukee pelaajan omatoimisuuden kehittämistä. Tämän vuoksi omatoimisuuden kehittämisen kaudella kaikkien pelaajien tulisi saada mahdollisuus toimia kapteenina.

Vuorovaikutuksessa käytetään keskusteluita ja kannustamista siihen, että pelaajat innostuisivat omaehtoisesta harjoittelusta ja ymmärtäisivät myös sen, että he voivat itse kutsua kavereita kentälle tai pihalle ja järjestää omat vapaat pelisessiot. Myös kotitehtävien tarkastaminen ja siihen liittyvä palautteen antaminen kuuluu oleellisesti omatoimisuutta kehittävään vuorovaikutukseen. Vuorovaikuttamista on myös vaatiminen, jota tässä yhteydessä käytetään siihen, että pelaajat vaihe kerrallaan oppisivat sitomaan kengännauhansa, pukemaan varusteet ylleen, pakkaamaan harjoituskassinsa ja pumppaamaan pallonsa eli pitämään itse huolta varusteistaan. Tämän toteutuminen vaatii valmentajalta myös yhteistyötä pelaajien vanhempien kanssa ja voi osittain liittyä vaikutusmalleista myös toimintakulttuuriin, johon kuuluvat joukkueen säännöt. Säännöissä voi olla maininta siitä, että pelaajien tulee pyrkiä omatoimisesti suoriutumaan tietyistä varustehuoltoon ja huolenpitoon liittyvistä tehtävistä. Toimintakulttuurilla voidaan myös vaikuttaa innostaa pelaajaa omatoimiseen harjoitteluun. Valmentaja voi tietoisesti pyrkiä rakentamaan joukkueelleen taitokulttuuria, jossa pelaajat oppivat arvostamaan teknisiä taitoja ja sitä kautta innostua harjoittamaan taitojaan omaehtoisesti.

Vaihe 2 – Vastuullisuus

Vastuullisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä vastuunottamista itsestä ja omasta tekemisestä. Vaikutusmalleista vastuullisuuteen kasvamiseen käytetään tavoiteorientaatiota, vuorovaikutusta, toimintakulttuuria ja organisointia.

Tavoiteorientaatioon liittyen pelaajat ovat jo tottuneet asettamaan omia tavoitteita. Tässä vaiheessa aletaan keskittyä myös oman toiminnan arviointiin sekä syy- ja seuraussuhteisiin oman toiminnan vaikutuksista tavoitteiden saavuttamisessa. Omaehtoiseen harjoitteluun kannustaminen ja toiminnan arviointi perustuvat vaikutusmalleista myös vuorovaikutukseen. Valmentajan tulee palautteellaan osoittaa pelaajalle hänen kehittymisensä, mikä kannustaa pelaajaa edelleen asettamaan uusia tavoitteita ja jatkamaan omaehtoista harjoittelua. Vuorovaikutuksella pyritään tässä oppimisvaiheessa myös lisäämään pelaajien tietoisuutta terveistä elämäntavoista. Erityispaino on kuormituskolmion oppimisessa eli harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksessä kehitykseen.

Toimintakulttuurisesti vastuullisuuteen pyritään vaikuttamaan joukkueen pelisäännöillä, joissa voi olla maininta siitä, että pelaajien ilmoittautuminen joukkueen tapahtumiin muuttuu asteittain itsenäisemmäksi. 10-11-vuotiaana vanhemmat voivat auttaa pelaajaa tapahtumailmoittautumisissa. 12-vuotiaista eteenpäin pyrkimys tulisi olla siinä, että pelaajat ilmoittautuisivat itsenäisesti tapahtumiin. Alkuvaiheessa on suositeltavaa, että vanhemmat edelleen varmistavat pelaajan ilmoittautumisen. Pelaajilta voidaan vaatia myös täsmällisyyttä olla paikalla tapahtumissa sovittuna ajankohtana. Pelaajia tulee tässä vaiheessa myös pyrkiä ohjaamaan siihen, että poissaoloilmoitukset ja myöhästymisilmoitukset tehdään itse soittamalla valmentajalle. Tämä on järkevää käydä läpi myös kaikkien vanhempien kanssa.

Organisoinnissa jatketaan pelaajien vastuuttamista ja osallistamista. Roolitehtävistä kapteenin rooli laajenee ja se voi käsittää esimerkiksi vastuun alkuverryttelyiden vetämisestä.

Vaihe 3 – Itsenäisyys

Itsenäisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että pelaaja oppii kantamaan kokonaisvastuun omasta tekemisestään sekä omasta harjoittelustaan ja pystyvät tekemään itseään koskevia järkeviä ja realismiin perustuvia päätöksiä ja valintoja urheilu-uransa ja muun elämän osa-alueiden suunnista. Vaikutusmalleista itsenäisyyteen kasvamisen tukemisessa käytetään tavoiteorientaatiota, vuorovaikutusta, toimintakulttuuria ja organisointia.

Tavoiteorientaatiolla ja vuorovaikutuksella pyritään edelleen siihen, että pelaaja suunnittelee ja arvioi omaa harjoitteluaan saaden valmentajalta kannustusta ja palautetta. Tässä vaiheessa pelaajat voivat asettaa jo pidemmän tähtäimen tavoitteita ja askel kerrallaan ruveta tekemään valmentajan avulla urasuunnittelua. Valmentajan tulee vuorovaikutuksella lisätä pelaajan tietoisuutta ammattilaisuuden vaatimuksista ja laajentaa pelaajien ymmärrystä urheilullisista elämäntavoista. Pelaajilla tulisi olla hyvä käsitys kuormituskolmiosta ja heidän tulisi saada valistusta päihteiden negatiivisista vaikutuksista. 16-18-vuotiaiden kanssa tulisi myös keskustella lisäravinteista ja urheilussa kielletyistä aineista. Harjoittelun seurannan tueksi otetaan harjoituspäiväkirjat. C14-ikäluokassa kykykouluun osallistuvat pelaajat täyttävät harjoituspäiväkirjaa. C15-ikäluokasta alkaen kaikki pelaajat käyttävät harjoitusseurantaan päiväkirjaa.

Toimintakulttuurisesti pelaajalta vaaditaan täsmällistä itsenäistä ilmoittautumista tapahtumiin ja saapumista tapahtumiin sovittuna ajankohtana. Tähän liittyen pelaaja ottaa täyden vastuun myös yhteyden pidosta valmentajaan. Jos esimerkiksi kyydeistä riippuvainen pelaaja myöhästyy harjoituksista, hänen tulee itse huolehtia, että valmentaja saa tiedon asiasta. Toimintakulttuuriin liittyen joukkueen säännöistä sovittaessa pelaajien kanssa sovitaan myös sanktioista, mikäli sääntöjä ei noudateta.

Organisointiin liittyen jatketaan pelaajien vastuuttamista osallistamista liittyen pelaajan omaan harjoitteluun. Roolitehtäviä laajennetaan ja pelaajat kantavat suuremman vastuun joukkueen harjoittelusta ja muusta toiminnasta.