Kognitiiviset taidot

"Anna miehelle kala, ruokit hänet päiväksi. Opeta mies kalastamaan ja ruokit hänet loppuelämäkseen." -Lao Tzu

Se, mitä kognitiivisilla taidoilla kulloinkin ymmärretään, riippuu paljolti missä yhteydessä näitä tarkastellaan. Hoogee-linjassa kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan oppimiskyvyn kehittymiseen ja eri pelin tilanteiden ratkaisemiseen tarvittavia psyykkisiä ominaisuuksia, joita ovat erilaiset tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvät toiminnot kuten tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, muistaminen ja kielelliset toiminnot.

Kielelliset toiminnot tukevat jalkapallon muita kognitiivisia taitoja, sillä kielellisillä taidoilla monipuolistetaan ajattelua, jossa kieli on tärkeä väline. Kielelliseen oppimiseen liittyy jalkapallossa myös lajisanaston harjaantuminen.

Tiedon vastaanottamisessa oleellisessa asemassa ovat ihmisen aistit. Aistien avulla keskushermostoon välittyy tietoja ympäristöstä ja omasta tilasta. Näin myös jalkapallossa suorituksen tarkoituksenmukaisuus rakentuu aistien perusteella saatuun informaatioon.

Tietoisuuteen tulevia aistimuksia välittävät esimerkiksi näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tunto-, kipu- ja asentoaisti. Jalkapallossa tärkein aisti on näköaisti, jonka perusteella muodostetaan suurin osa pelissä tapahtuvista havainnoista. Asentoaistin (kinesteettinen aisti), joka viestii elimistön ja sen osien asennoista ja liikkeistä, kautta aistimukset välittyvät nopeimmin keskushermostoon.

Eri aistien tuottamat aistimukset jäsennetään yhdeksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja tulkitaan keskushermostossa. Tulkinta ja jäsennys perustuvat muistitietoon ja yksilön omaan tulkintatapaan. Tulkinnan perusteella pelaajat suorittavat ja valikoivat pelissä erilaisia motorisia toimintoja eli ratkaisevat pelitilanteita.

Tarkkaavaisuus, havaitsemisen, ajattelu ja muistaminen liittyvät jokaiseen pelissä suoritettavaan motoriseen toimintoon. Alla oleva kuva esittää pelaajan toimintaprosessia pelissä.

 

 

1. Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan huomion kohdentumista tiettyyn kohteeseen. Tarkkaavaisuuden kohdentumiseen vaikuttavat muun muassa vireystila, mieliala, tunteet ja ympäristön ärsykkeet, joten tarkkaavaisuus on hyvin yksilöllistä ja tilanneriippuvaista. Pelissä pelaajan aisteihin tulee jatkuvasti ärsykkeitä ja usein monia eri ärsykkeitä samaan aikaan. Koska vain pieni osa ärsyketulvasta voidaan havaita ja analysoida, on ärsykkeiden määrää karsittava tiedonkäsittelyn mahdollistamiseksi. Tarkkaavaisuuden ansiosta voidaan valikoida se, mihin ärsykkeeseen tai ärsykkeisiin keskitytään tilanteessa, jossa ärsykkeitä on useita.

2. Havainto

Pelaajan suunnatessa tarkkaavaisuutensa tiettyyn ärsykkeeseen, hän alkaa havainnoida eli keräämään ärsykkeistä aistien välityksellä keskushermostoon tietoa ympäristöstään ja/tai itsestään. Ympäristöstä saatava informaatio voi olla esimerkiksi kanssa pelaajien liikkeet ja sijoittuminen, jotka välittyvät näköaistin avulla. Itsestä kerätty tieto voi olla esimerkiksi havainto kehon asennosta, joka välittyy asentoaistin avulla.

3. Analyysi

Kun pelaaja on tehnyt kentällä havainnon ympäristöstään tai itsestään, hän alkaa analysoida eli käsitellä saatua informaatiota. Esimerkiksi 1v1 -tilanteessa hyökkäävä pelaaja on havainnoinut useita eri asioita vastustajan sijoittumisesta, liikkeestä ja peliasennosta sekä ympäröivästä tilasta. Analysointitaidoistaan riippuen hän pystyy erottamaan informaatiotulvasta oleellisia ja merkityksellisiä asioita, joita hän voi hyödyntää muodostaessaan kuvia tilanteen ratkaisuvaihtoehdoista.

4. Päätöksenteko

Pelaaja muodostaa analyysiin perustuen vaihtoehtoisia tilanteen ratkaisumalleja. Se, kuinka nopeasti pelaaja pystyy muodostamaan ratkaisumalleja, riippuu pelaajan kyvystä hyödyntää käsiteltyä informaatiota. Kun pelaajalle on muodostunut vaihtoehdot ratkaisumalleista, hän tekee valinnan, mikä on hänen ratkaisunsa tilanteeseen. Toisin sanoen pelaaja käyttää päätöksentekokykyään pyrkimällä valitsemaan ratkaisuvaihtoehdoista järkevimmän. Informaation käsittelyn, käsitellyn informaation hyödyntämisen ja päätöksenteon laatu ovat riippuvaisia pelaajan ajattelutaidoista ja muistissa olevista aikaisemmista kokemuksista samankaltaisissa tilanteissa.

5. Motorinen suoritus

Kun pelaaja on valinnut tilanteenratkaisumallin, hän suorittaa sen motorisella toiminnalla (esimerkiksi tietty harhautus ja ohittava liike valittuun suuntaan). Toisin sanoen pelaaja tekee varsinaisen lajisuorituksen. Motorinen suorittaminen ei kuitenkaan kuulu psyykkisiin taitoihin.

6. Muisti

Muisti on kognitiivinen toiminto, joka tarkoittaa sekä kokemusten ja tietojen tallentamista että niiden palauttamista mieleen. Kun pelaaja on ratkaissut tilanteen, hän tallentaa sen muistiinsa. Kyvystä tallentaa ja palauttaa mieleen koettuja tilanteita, riippuu paljon, miten pelaaja jatkossa toimii vastaavissa tilanteissa. Muistiin tallennettu kokemus tai tieto ohjaa myös seuraavan toimintaprosessin alkua eli tarkkaavaisuutta. Jatkossa pelaaja voi kokemukseen perustuen suunnata tarkkaavaisuutta tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Muistiin perustuen syntyy myös ylioppimista eli automaatiota. Automaatiossa pelaaja pystyy suorittamaan kentällä toimintoja ilman tietoista ajattelua tai keskittymistä suoritettavaan tehtävään. Toimintojen automatisointi karsii asioita, jotka vaativat tarkkaavaisuutta ja näin mahdollistavat tarkkaavaisuuden suuntaamisen uusiin ärsykkeisiin.

 

Kognitiivisten taitojen kehittäminen

Kognitiivisten taitojen kehittäminen on tärkeässä osassa jalkapallovalmennusta, sillä jalkapallo pelinä perustuu eri aistien avulla tehtyihin havaintoihin, joiden perusteella ratkaistaan pelissä vastaan tulevia tilanteita. Valmentajan rooli pelaajien kognitiivisten taitojen kehittämisessä on suuri.

Tarkkaavaisuuden ja havainnoinnin kehittämiseen vaikutuskeinoista käytetään ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja organisointia. Kognitiivista kehitystä tukee parhaiten ilmapiiri ja harjoitusorganisointi, jossa pelaajan mielenkiinto erilaisiin asioihin herää. Etenkin lasten jalkapallossa on tärkeää, että lapsi saa tehdä asioita, joista on kiinnostunut ja jotka herättävät lapsen mielenkiinnon.  Tällöin lapsen vireystila on yleensä oikea ja hän kiinnostuu ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Erilaisten harjoitusvälineiden käyttö, harjoituspaikkojen variointi ja havaintomotoriset harjoitteet tukevat tarkkaavaisuuden ja havainnoinnin kehittymistä. Valmentajan tehtävänä on ylläpitää pelaajien kiinnostusta vuorovaikutuksella: kyselemällä ja kiinnittämällä pelaajien huomiota erilaisiin asioihin.

Myös ajattelutaitojen kehittämisessä käytetään vaikutuskeinoista ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja organisointia. Oleellista on se, että valmentaja ei tarjoa liikaa valmiita toimintamalleja ja vastauksia. Hyvässä valmennuksessa pelaajalle ei ainoastaan siirretä tietoa vaan pelaajan oppimiskykyä kehitetään ja luodaan oppimistilanteita, joissa pelaajaa ohjataan itse oivaltamaan opetettava asia ja löytämään ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Kognitiivisten taitojen oppimiseen suotuisin ilmapiirin on tehtäväsuuntautunut. Vuorovaikutuksessa palautteen merkitys on suuri. Palautteen tulisi olla sellaista, että se saa pelaajan ajattelemaan suoritusta. Kyselytekniikan käyttäminen on suositeltava keino, kun pelaajien halutaan oivaltavan itse opeteltavan asian ydinkohtia. Organisoinnissa oleellista on vaihtoehtojen ja ärsykkeiden jatkuva monipuolistaminen. Harjoitteet tulee suunnitella niin, että stressitaso nousee vaiheittain eli harjoitteisiin lisätään asteittain vaikeutta ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Muistin kehittämisessä vaikutuskeinoista käytetään vuorovaikutusta ja organisointia ja mentaaliharjoittelua. Valmentajan tehtävä on pelaajan suorituksen jälkeen viedä vuorovaikutuksella pelaajan huomio suorituksen ydinasioihin ja auttaa näin pelaajaa jättämään suorituksesta vahvempi muistijälki. Mikä suorituksessa onnistui? Mitä voi parantaa? Myös harjoitusten jälkeen on tärkeää kerrata pelaajien kanssa harjoiteltujen asioiden ydinkohdat kyselytekniikkaa hyödyntäen. Organisoinnissa valmentaja suunnittelee harjoitukset niin, että teemoja on sopiva määrä. Oppimistavoitteita voi pelaajien harjaantumisen myötä nostaa, mutta tärkeää on, ettei harjoituksista muodostu uusien asioiden sekamelskaa vaan pelaajan on pystyttävä järjestelemään harjoitellut asiat mielessään. Mentaaliharjoittelussa käytetään mielikuvaharjoittelua. Varsinaisten lajiharjoitteiden jälkeen pelaajia pyydetään rentoutumaan, sulkemaan silmänsä ja palauttamaan mieleensä harjoituksien onnistuneita suorituksia. Samalla kun pelaajat kelaavat näitä suorituksia mielessään, valmentaja pyytää pelaajia kiinnittämään huomiota suoritusten ydinkohtiin.

Valmentajan käyttämät monipuoliset opetustekniikat tukevat pelaajien kognitiivisten taitojen kehittymistä. Jokaisella on omat helpoimmat reittinsä asioiden oppimiseen. Toiset oppivat parhaiten kuuntelemalla, toiset katselemalla. Joku oppii itse tekemällä, joku lukemalla. Tämän vuoksi valmentajan tulisi valmentaa hyödyntäen erilaisia opetustekniikoita: esimerkiksi käyttää mallisuorituksia, sanallisia ohjeita, taktiikkataulua, videoita, pelikirjaa. Pelaajat voi myös ohjata opettamaan toisiaan tai asettaa harjoitteisiin apuvälineitä, jotka kertovat pelaajille suorituksen onnistumisesta. Tällainen apuväline voi esimerkiksi keskitysharjoituksessa olla rajattu alue, jonne keskitys pyritään antamaan.