Tunnehallinta

Jalkapalloon kuuluvat suuret tunteet. Ilot ja pettymykset, pelot ja onnistumiset aiheuttavat tunteita, joilla voi olla positiivinen tai negatiivinen vaikutus lapsen tai nuoren psyykkiseen kehitykseen. Osaavassa kokonaisvaltaisessa jalkapallovalmennuksessa pelaajalla on mahdollisuus tutustua turvallisesti moniin vahvoihin tunteisiin, oppia tunnistamaan tunteita ja näyttämään niitä. Tätä kautta pelaaja voi oppia tunnehallintaa eli kykyä käsitellä tunteita niin, etteivät ne käy ylivoimaisiksi itselle tai vahingoita ketään. Korkeatasoisen tunnesäätelyn avulla suoritukseen keskittyvä pelaaja pystyy ohjaamaan omia ajatuksiaan niin, että hän löytää ihanteellisen tunnetilan suorituksen tekemiseen.

 

Tunnehallinnan harjoittelu etenee vaiheittain alla olevan kuvan mukaisesti.

 

 

Vaihe 1 - Tunteiden näyttäminen

Tunnehallintaharjoittelun 1. vaiheessa pelaajat opettelevat tunteiden näyttämistä. Vaikutusmalleista tähän käytetään ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja toimintakulttuuria.

Turvallinen ilmapiiri, jossa itsensä ilmaisemista sanoin ja elein ei koeta itselle haitalliseksi, rohkaisee lasta näyttämään tunteensa onnistumisen ja pettymyksen hetkellä. Tällaisen ilmapiirin luodakseen on valmentajan kitkettävä kiusaaminen ja haukkuminen sekä pystyttävä itse eläytymään ja omalla esimerkillään ja kannustuksella rohkaistava lapsia esimerkiksi juhlimaan onnistumisia. Pettymyksen hetkellä valmentaja voi antaa murehtivalle pelaajalle positiivista palautetta siitä, että hän näyttää tunteensa. Samalla valmentajan tulee kannustaa uuteen yritykseen tuoden esiin pelaajan tekemän suorituksen hyviä elementtejä ja näin ottaa esiin mahdollisuuden onnistua seuraavalla kerralla.

Toimintakulttuurillisesti pelaajia tulisi kannustaa sekä harjoituksissa että otteluissa juhlimaan maaleja. Joukkueen harjoituksissa vapaan pelin osiossa voidaan maalit hyväksyä vain jos joukkue tuulettaa maaleja. Otteluissa pelaajia tulisi kannustaa juhlimaan myös kanssapelaajien tekemiä maaleja (=yhteinen onnistuminen). Leikkimaailmassa valmentajan tulee antaa pelaajille aikaa myös suunnitella ja harjoitella yhteistuuletuksia. Tähän otollisia hetkiä ovat turnauksia edeltävät harjoitukset.

Vaihe 2 - Tunteiden tunnistaminen

Tunnehallintaharjoittelun toisessa vaiheessa pelaajat harjoittelevat tunnistamaan tunteitaan. Vaikutusmalleista tähän käytetään vuorovaikutusta ja mentaaliharjoittelua.

Ihminen oppii tunnistamaan tunteita olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Omien tunteiden tunnistaminen on tärkeä taito. Se on edellytys tunteiden säätelylle ja auttaa myös tunnistamaan toisten ihmisten tunteita sekä ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä.

Valmentajan tulee luoda pelaajiin avoin vuorovaikutussuhde, jossa valmentaja ja pelaaja voivat keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista pelaajassa. Valmentaja voi esimerkiksi onnistuneen suorituksen jälkeen pyytää pelaajaa keskittymään siihen, minkälaisia tunteita pelaaja kokee ja nimeämään niitä. Valmentaja voi myös pyytää pelaajaa arvioimaan pelikaverin tuntemuksia onnistumisen tai epäonnistumisen hetkellä.

Mentaaliharjoittelulla voidaan palata aiemmin koettuihin tuntemuksiin kuvittelemalla tilanne uudelleen ja muistelemalla sen aiheuttamia tunteita. Näin pystytään opettelemaan myös varsinaisten tilanteiden ulkopuolella tunteiden tunnistamista.

Vaihe 3 - Tunteiden säätely

Tunnehallinnan kolmannessa vaiheessa pelaajat harjoittelevat tunteiden säätelyä. Vaikutusmalleista tähän käytetään ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja mentaaliharjoittelua.

Yrittämistä korostava tehtäväsuuntautunut ilmapiiri kehittää pelaajaa löytämään epäonnistumisenkin hetkellä suorituksestaan positiivisia elementtejä. Valmentajan tulisi aina pystyä näkemään tuloksen taakse ja vaatia myös pelaajia analysoimaan otteluita niin, että he löytäisivät lopputuloksesta huolimatta sekä onnistumisia että kehitettäviä asioita. Tehtäväsuuntautuneen pelaajan tunnetilat pysyvät tällöin aallottomampina.

Vuorovaikutustilanteessa valmentaja voi ohjata esimerkiksi pettynyttä tai jännittynyttä pelaajaa suuntaamaan ajatuksensa positiivisiin asioihin muistuttamalla häntä onnistuneista suorituksista tai osoittamalla uskoa pelaajan kykyihin.

Mentaaliharjoittelussa tunteiden säätelyyn voidaan käyttää esimerkiksi itsensä kehumista, positiivista itsepuhelua tai muunlaista itsensä vahvistamista. Rentoutumis- ja mielikuvaharjoittelulla voidaan palata aiemmin koettuihin positiivisiin tuntemuksiin ja ankkuroida niitä. Ankkuroinnilla tarkoitetaan voimaannuttavan tunteen linkittämistä johonkin ulkoiseen merkkiin (esimerkiksi sanaan, kuvaan tai ääneen). Merkin avulla tunne voidaan kaivaa uudelleen esiin tilanteessa, jossa sitä tarvitaan.